Parta tai ei
Jotkut miehet raastavat naamaansa mitä kummallisemmilla kertakäyttöhöylillä ja geeliä levittävillä sähkökoneilla. Aloitin itsekin parran ajamisen muovivartisilla, 1-2 teräisillä rimpuloilla kun paremmasta ei ollut tietoa. Hankin suhteellisen aikaisessa vaiheessa vaihtoteriä käyttävän höylän, muistaakseni Matador-merkkisen. Suomen puolustuslaitos halusi kuitenkin sivistää parranajotietoutta lahjoittamalla Gilletten näyterasian, joka sisälsi Mach 3 Turbo -höylän, yhden terän ja purkillisen Gilletten partageeliä. Mikä olikaan tunne poskillani ergonomisesti muotoillun varren sekä terävien terien yhteispelin jälkeen? Suorastaan mahtava.
Gillette Mach 3 Turbo tuntui olevan parasta mitä kaupasta saa, joten tilasin "hyvää halvalla" eli mukamas alkuperäisiä vaihtoteriä eBaysta, koska terien kappalehinta Suomessa oli alhaisimmillaankin 1,5 €. Tuhlatut parikymmentä euroa herättivät ajatuksen partaveitsestä.
Kiinnostus herää
Etsinnän jälkeen löytyi parranajotiedon pulppuava lähde, StraightRazorPlace. Varovaisena aloittelijana tilasin foorumin vinkeistä innostuneena Gold Dollar -partaveitsen suoraan Kiinasta. Terän laatu on kuulemma materiaaliltaan varsin hyvä. Uudelleenhiottuna näitä veitsiä saa vain hieman halvemmalla mitä laadukkaita Saksalaisia ajovalmiita veitsiä. Terä tosiaankin vaatii hiomista ennen käyttöä, eikä minulla tietenkään ollut tarpeellisia hiomakiviä. Gold Dollar -partaveitsen ostamisen aikoihin sain Turkista ostetun Seref-merkkisen irtoteriä käyttävän veitsen.
Ensimmäiset viikot kuluivat siis tietoa etsien, foorumeita lukien ja videoita katsellen. Partaveitsien käytön opetteluun menee luultavasti koko ikä, mutta ensimmäisten parin kuukauden jälkeen haavojen ilmestysmistodennäköisyys alkoi pienentyä siedettävälle tasolle. En olekaan saanut reilun puolen vuoden aikana kuin arviolta viisi merkittävää haavaumaa naamaani, joista vain pari näkyi selvästi.
Paras menetelmä
Monet ovat varmaankin kuulleet termin "amerikkalainen parranajo"? Itse en suosi moisia termejä, koska veitsien alkuperäkin on Euroopan puolella. Partaa on toki ajettu ammoisista ajoista lähtien ties minkälaisilla terävillä esineillä, mutta Saksan Solingenin alueen veitsipajat ovat maineessaan tänäkin päivänä.
Tietoa etsiessä Dovo osoittautui vähintäänkin varmaksi valinnaksi. Koska halvinta täytyi etsiä, sattui Dovon partaveisten hinta olemaan siedettävällä tasolla. Ilman suurempia koristeita, halvimmat veitset olivat alle 50 euron tietämissä.
Entäpä se oikea parranajotapa? Kirjallisuuslähteet ovat pullollaan mitä monimuotoisempia vinkkejä, mutta perustellut, tieteellistä tarkastelua kestävät vinkit nousivat lopulta pintaan. Esivalmistelut keskittyvät kasvojen kastelemiseen ja lämmittämiseen. Parhaiten tämä onnistuu suihkun ja saunomisen yhteydessä. Monet ajavat partansa päivittäin, joten miksei ajaa sitä suihkun yhteydessä? Kaikkihan käyvät päivittäin pesulla, eikö niin?
Vaahtoa
Ihon tulee siis olla kostea ja pehmeä ennen parranajoa. Tämän jälkeen täytyy käyttää jotain, joka voitelee ihoa parranajon aikana. Tässä vaiheessa on hyvä heittää käsisaippuat sinne minne ne kuuluu ja unohtaa ponneaineen voimalla vaahtoutuvat tahmat. Ponneaineen avulla ulkoilmaan tulevat partavaahdot tuntuvat koostumukseltaan varsin mukavilta, mutta niissä on yksi perustava ongelma - ne kuivattavat ihon. Vesi siirtyy höyrynä partavaahtoon, sillä ponneaineen joukosta tuskin löytyy riittävästi vettä estämään ilmiön nimeltä diffuusio. Valtion tarjoaman Gilletten geeli oli tästä syystä edistysaskel, sillä se ei kuivata ihoa läheskään yhtä paljon kuin "valmisvaahtot".
Taas, vähintäänkin yli sadan vuoden parranajoperinne tarjoaa vaihtoehdon. Partavaahto tehdään parranajosaippuasta vispaamalla se partasudilla. Parranajofoorumeilta löydetyt vinkit osoittautuivat jälleen erinomaisiksi. "Überlather" eli ylivertainen partavaahto on se, mitä kaikkien pitää kokeilla edes kerran.
Partakarvojen lyhentäminen
Ennen mietin, miksi partavaahtoa pitäisi tehdä niin valtava määrät? Syy selvisi parranajotekniikoista. Monet oppaat neuvovat ajamaan parran myötäkarvaan, mutta oma partani ei ainakaan tule siistiksi moisella sipistelyllä. Vastakarvaan ajaminen voi toisaalta tehdä ihosta aran ja partakarvat voivat alkaa kasvaa ihon sisään. Ongelma ratkaistaan ajamalla parta ensin myötäkarvaan, sitten sivusuunnassa ja lopulta vastakarvaan. Tulos on mitä parhain.
Ihotyyppi ja rakenne määräävät mikä on sinulle se paras tapa, mutta suosittelen kokeilemaan vinkkejäni mahdollisuuksien rajoissa. Aloittaessani parran ajamisen veitsellä, iho tuntui aluksi ärtyvän. Oireiden häviämiseen saattoi olla syynä parranajotekniikan kehittyminen, käytetyt partavaahdot ja jälkihoidot tai ihon niin sanottu tottuminen. Oli syy mikä tahansa, nykyään iho-oireet ovat poistuneet.
Mitä sitten käytän jälkihoitona? Miesten kosmetiikkamarkkinat tarjoavat after shave -tuotteita hyllymetreittäin, mutta miksi niitä pitäisi sivellä naamaan? En ymmärrä sitä vieläkään, vaikka monet legendat ja mutut (musta tuntuu) -ajatukset käskivät tunkemaan bakteerintappajia ihohuokoset täyteen. Ensinnäkin parranajon ei pitäisi olla tuskallista missään työn vaiheessa ja lopputuloksena pitäisi olla pehmeät posket ja hyvä mieli. Kirvelevä ja punoittava iho eivät ole mitään näistä. Pidetään ne after shavet siis vain hajusteina. Partaa ajettaessa terä kuorii ihon pinnalta kerroksen pois ja paljastunut tuore iho täytyy suojata muun muassa kuivuudelta.
Paras lähtökohta saavutetaan siis suihkun tai saunan tauolla, oikealla partavaahdolla, terävällä partaveitsellä sekä hyvällä jälkihoidolla. Näppylät ja punoittava iho ovat pysyneet poissa voitelemalla iho kevyesti Ceralan-perusvoiteella. Mahtava tuote myös kuivuneille käsille. Huulille suosittelen Eucerin-merkkistä huulivoidetta.
En ymmärrä hajustettuja ja maustettuja ihovoiteita, varsinkaan niitä, jotka kirvelevät kuivuneella tai haavautuneella iholla. Molemmat rasvat jättävät ihon ja huulet miehisen kiiltämättömiksi. Hyvä asia jos et myönnä käyttäväsi moisia naisten juttuja. Kaikkia näitä saa apteekista eikä hinta huimaa pientä päätä.
Välinehuolto
Partaveitsi kaipaa kuitenkin kertakäyttöisiä enemmän huoltoa. Partasuti ja veitsi tulee pestä lämpimällä tai kuumalla vedellä jokaisen käytön jälkeen ja jättää kuivumaan. Partasuti tulee kuivattaa harjakset alaspäin ja veitsi auki. Muuten suti ei välttämättä kuiva kunnolla ja veitsi ruostuu. Veistä täytyy myös teroittaa ajoittain ja se tehdään käyttäen hiomatahnoja ja nahkaa. Nahka voi olla irrallinen vyö tai esimerkiksi puuhun liimattu suikale. Hiomatahnoina käytetään huollon tarpeesta riippuen sopivaa karkeutta. Perusylläpito ja viimeistely tehdään 2-3 µm kromioksidi- tai timanttitahnalla silloin kun veitsen leikkuukyky tuntuu alentuneen. Terän voi teroittaa jokaisella käyttökerralla tai esimerkiksi muutaman kerran kuukaudessa.
Rahat menevät jonnekin
Toki alkusijoitus voi olla suurehko, mutta nämä välineet ovat sellaisia, jotka kestävät niin sanotusti elinikäsi. Jätettä syntyy kertakäyttöisiä laitteita vähemmän ja ajojälki on varmasti parempaa. Halvaksi havaittu ostopaikka on The English shaving company. Halvimmillaan Edwin Jagger -merkillä myytävät Dovon partaveitset ovat alle 50 euroa ja partasudit 20 - 30 euroa. Tällä hinnalla saisit ehkä kymmeneksi vuodeksi kertakäyttökoneita, mutta takaan sen, ettet saa samaa tulosta. Partavaahdon raaka-aineet maksavat joitakin euroja, saippua ja voide reilut kymmenen euroa ja glyseriini muutaman euron desilitralta. The English Shaving Company on todettu halvaksi ja luotettavaksi kaupaksi.
Parhaimmillaan parranajo on harrastus ja yksi päivän rauhoittavista tapahtumista. Vuosikymmenien kehityksen tuloksien ei kannata antaa painua unholaan, vaan perinteisen parranajon tietoutta tulee tuoda sähkökoneiden ja useampiteräisten kertakäyttöihmeiden aikakauden vaihtoehdoiksi.
StraightRazorPlace
The English Shaving Company
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti